Näille sivuille olen koonnut löytämiäni suomen ja sen murteiden sekä heprean ym. seemiläisten kielten sanoja, jotka muistuttavat tai saattavat muistuttaa toisiansa. Oletukseni on myös että sanat jotka voisivat olla seemiläistä alkuperää, tulevat verraten kaukaisesta historiasta, juontaen kieleen jota puhuttiin n. 2700 vuotta sitten Lähi-idän alueella ja Israelin maassa. Tämä oletus taas perustuu siihen että, kuten raamatun historian lähteet kertovat, silloin Israelin kansa jakaantui kahdeksi kansaksi; Eteläinen valtakunta eli Juuda, ja Pohjoinen valtakunta eli Israel, tai Efraim,n. 2950 vuotta sitten. Parisataa vuotta jakaantumisen jälkeen tämä Pohjoinen valtakunta miehitettiin ja vietiin Assyriaan pakkosiirtolaisuuteen, ja sen jälkeen se ikään kuin ”lakkasi olemasta”, ja Israelin ”virallista” historiaa jäi jatkamaan vain Juudean valtakunta eli juutalaiset. Tämä oma epävirallinen tutkielmani perustuu teoriaan jonka mukaan Suomeen olisi Assyrian valtakauden päätyttyä kulkeutunut sieltä näitä Israelin heimon jäseniä, ja heidän kauttansa olisi siis myös tämä kieli kulkeutunut. Israelin kadonneista heimoista lue pastori Pekka T. Lyyrasen artikkeli TÄSTÄ.
Mielenkiintoista on myös se että Assyrian kielessä on sanottu olevan suomen kielen kanssa yhtenäisiä sanoja, ja tästä taas vedetty erinäisiä johtopäätöksiä ja teorioita. Pakkosiirtolaisten heprean kieli vaihtui hyvin nopeasti pakostakin väkivalloin Assyrialaisten valtaapitävien kieleksi enemmän tai vähemmän, joten ei ihme että kadonneiden israelilaisten kielessä se on vahvoilla. Toinen asia on se kuinka moni näistä Assyrian (ja alueen vanhan kielen sumerin) sanoista löytyy myös hepreasta. Niitä näyttää ainakin löytyvän.
Kielen oletetun ajallisen kaukaisuuden tähden myös seemiläiset vertailtavat sanat olen onkinut työn edistyessä yhä enemmän raamatun historian sanastosta, joka onkin osoittautunut paljon suuremmaksi ”aarreaitaksi” kun heprean nykykieli. Suomalaisten sanojemme kirjoitetussa historiassa on ollut tyytyminen varhaisimmillaan n. 1500-luvun kirjakieleemme.
Daniel Juslenius ym. ”Lannistetut” Uranuurtajat
Idea suomensukuisten ja seemiläisten kielten sukulaisuudesta ei ole minun, vaan useat muutkin ovat tämän huomioineet ja jotkut tulleet kertomaan tästä samasta huomiosta. Ja olipa jo 1700 luvulla mm. Turkulainen piispa Daniel Juslenius (1676-1752) yritti todistella, että suomen kieli on ennemmin sukua heprealle, kuin ruotsin ja saksan kielille.
Hänen virkaanastujaisesitelmänsä vuonna 1712 kielten professorin virkaan käsitteli suomen kielen sukulaisuutta heprean ja kreikan kielten kanssa ("De convenientia lingvae Fennicae cum Hebraea et Graeca). Jusleniuksen teki huomioita mm. heprean kielen verbien hifil-nifil-pual muotojen samankaltaisuudesta suomen kielelle ominaisiin johdannaisverbeihin esim: nousta, nostaa, nostella, nostattaa, nostatuttaa, nosteskella jne. sekä esitti yhtäläisyyksiä kielten sanojen välillä. On sanottu että niitä löydetyt n. 600 sanaa. Ruotsin kielen ja kulttuurin asema oli siihen aikaan Suomessa hyvin vahva, ja suomen kielen asema sitävastoin heikko ja ilman arvonantoa, ja niinpä Juslenius sai ajatuksillensa vastaansa vain ivaa ja pilkkaamista. Ja tämä vallitseva suunta on varmasti jatkanut vahvana näihin päiviin asti.Jusleniuksen lisäksi muita kieltemme yhtäläisyyksien esilletuojia historiassa ovat olleet mm. Enevaldus Svenovius (1617-1688) sekä Eric Cajanus, joista lisätietoa löytyy TÄSTÄ LINKISTÄ
Uralilaisten ja samalla itämeren suomalaisten kielten sukulaisuutta muinaisen sumerin sanaston kanssa tutkii assyrologian professori Simo Parpola.
